katoava kuu - huu! pelottaa

Jaksoin sinnitellä vähän yli puolen yön, tuijottelemassa katoavaa kuuta. Hirmuisen pimeää oli jo kahdeltatoista, kun tuon kuvan otin. Siinä tsippaillessani sitten alkoi jostakin syystä vähän pelottaa. Siten niinkuin pelotti teininä olla yksin kotona yöllä, kun oli katsonut jotakin rikossarjaa, jossa joku sekopää vaani nurkan takana. Taisi kuutamo ja pimeys tehdä tepposet. Jos ei olisi väsyttänyt niin älyttömästi, olisin ottanut kuvan vielä, kun kuusta näkyy ihan ohut kaistale. Nukkumatti tuli kuitenkin kylään ja esti kuvat. Vaan olisinkohan uskaltanutkaan.



Eilen lopetin yhden rinsessapipon ja aloitin uuden. Tänään neuloessani tuntui ranteissa sen verran pahalta, että päätin pitää neulomistaukoa. Sen sijaan leivoin sämpylöitä, taikinaa vaivatessahan eivät ranteet yhtään rasitu! Fiksua! Leivän leipominen pitäisi kyllä opetella ihan kunnolla. Ihan sattumalta joskus tulee ihan hyviä sämpylöitä, mutta voisivat ne vielä parempiakin olla.