2-0-0-7
En tee uudenvuodenlupauksia (onko tuo yhdyssana?). Ne eivät koskaan pidä, tai minä en onnistu pitämään niitä, miten vaan. Paitsi, ehkä teen yhden... yritän olla kiltimpi itselleni. Voisin aloittaa kehumalla itseäni. Minulla on melko kaunis käsiala, vaikka se on tiukka, ainakin palmikkoneule näyttää siistiltä.Haven on edennyt reilut 20 cm. Nyt tuli jokin blokki, aluksi neulominen oli mukavaa, mutta enää ei huvita. Niinpä jatkoin huiviprojektia, edistyy hyvin hitaasti. Valmistunee vastaanottajan syntymäpäiväksi, kun ei jouluksi ehtinyt (krhm!).
Uusi vuosi vietettiin lähellä laskettelurinnettä, kahden tunnin mutkamäen jälkeen pohkeet huusivat hoosianna ja muitakin pyhiä. Voihan maitohappo! Vaikka villan lämpöominaisuudet ovat kiistämättömät, on tekokuituinen fleece aralle iholle paljon ystävällisempi, kun hikoillaan. Tämä tuli todettua ns. karumman kautta.
Lopuksi vilaus joululomalla saatuja lankoja. Alarivissä äidin kätköistä muutama Wool-kerä, kivoja värejä. Muotoutunevat pipoiksi. Ylhäällä moniraidallisia sukkalankoja saksanmaalta via matkaileva ystävä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti